12. päivä ja flunssaa pukkaa

Tottakai heti kun saan käsiini Fitfarmilta saliohjelman, jota haluaisin heti lähteä toteuttamaan, tulee flunssa kylään. Niinpä täällä ei treenata nyt ollenkaan. Olen tehnyt kävelylenkkejä ja pyöräillyt ja eilen illalla tein Fitfarmin kotitreenin, mutta tänään on olo jo sen verran flunssainen, että nyt lienee parempi levätä ainakin muutama päivä. Harmittaa kovasti. Fitfarmin salitreeni vaikuttaa tosi hyvältä ja rankalta. Salilla pitäisi käydä 4 kertaa viikossa ja treenata ihan tosissaan ja hyvin pitkälti vapailla painoilla, ja se on aika uutta minulle. Laitteissakin saa kyllä jonkin verran räpiköidä, se on tutumpaa.

Ruokavalio on pitänyt hyvin. Vähän olen soveltanut ja jättänyt ruokia väliin, koska en ole päässyt liikkumaan kunnolla ja toisaalta tahdon pudottaa enemmän painoa kuin In Shape-ryhmän ruokavaliolla olisi mahdollista. Senttejä onkin jo kadonnut sieltä ja täältä, ja painokin ilmeisesti tulee hissukseen alaspäin. Huomasin, että jos tosiaan juon sen 4 litraa vettö päivässä mitä dieetissä suositellaan, paino lähtee vikkelämmin. Eli ilmeisesti ihan tosiaan läski tulee pissana ulos. :D

Toivon tästä nyt pysyvää elämäntapamuutosta. Laihduttaahan olen osannut kyllä ennenkin, mutta ongelma onkin ollut saavutetun painon ylläpitäminen. Jos nyt pääsisin sinne 60-65 kiloon, ja saisin siellä jotenkin pidettyä painoni, niin olisi aivan loistavaa. Olen noihin lukemiin päässyt pari kertaa vuosien varrella, mutta hyvin väliaikaisesti. 18-vuotiaaksi saakka painoin 55 kiloa ihan muutenkin tekemättä sen eteen mitään, mutta sitten alkoi nousukiito. 19-vuotiaana tullessani raskaaksi painoin jo 74 kg. Pari kuukautta raskauden jälkeen 20-vuotiaana olin taas 62-kiloinen. Sitten lihoin takaisin 74 kiloon, ja 22-vuotiaana sain taas painon 60 kilon tietämille. Mutta vain hetkeksi. Sieltä paino on pikkuhiljaa hivuttautunut ylöspäin niin, että 26-vuotiaana alkaessani odottaa kuopusta, painoin 79 kg. Ja se tuntuu nyt olevan se paino, johon helposti jämähdän jos en yhtään mieti mitä suuhuni laitan. Matkan varrella sairastuin myös kilpirauhasen vajaatoimintaan, jonka piikkiin voin varmasti joitakin kiloja laittaa. Mutta kyllähän minä syönkin aivan liikaa. En karkkia, en pullaa, en sipsejä... Vaan ruokaa. Ihan vaan ruokaa. Aivan liikaa. Nyt kun olen vahtinut annoskokoja keittiövaa'an kanssa, miettinyt ruokien ravintosisältöjä ja säännöstellyt ruoka-aikoja, olen alkanut ymmärtää mistä kilot ovat tulleet, vaikka en herkuttelua liiemmin harrastakaan. Olen syönyt ihan hirveät määrät ruokaa. Etenkin hiilareita. Ja rasvaa juuston mukana. Olen puputtanut leipää järjettömiä määriä ja päällystänyt leivät paksuilla juustokerroksilla. Olen hylännyt kasvikset lautaselta ja korvannut ne pastalla tai riisillä. No, voi toisaalta miettiä, että onneksi en muuten ole niin herkkujen perään, koska jos olisin, painoni olisi varmasti kohonnut jo päälle 90 kilon.

Fitfarmin foorumin tsemppaaja Peku sanoi, että nyt ei kuitenkaan pidä miettiä miten painon saa säilytettyä, vaan miettiä miten painon saa alas nyt ja tässä. Sitten kun se siellä on, aletaan miettimään sitä jatkoa. Yritän pitää siitä ajatuksesta nyt kiinni, koska totta tosiaan, tulevan stressaaminen meinaa saada minut jo pohtimaan koko projektin järkevyyttä. Onko ideaa laihduttaa, jos kuitenkin pian taas lihoo? Niinpä en mieti sitä, vaan keskityn tähän päivään.